maanantai 15. joulukuuta 2014

Kissakevennys

Maanantai-illan piristykseksi postaus Ämmänmökin kissojen eli "poikien" touhuista, koska nehän täällä touhuilee enemmän kuin laiska emäntä eli ämmä ite :D


Armaksen taidonnäyte tikkailla kiipeilystä

Sähkärin jäljiltä olkkarin ulkoseinää vasten nojaili tikkaat. Yks päivä ihmettelin ulkoolta kuuluvaa rapinaa ja outoja ääniä. Vilkasin ikkunasta ulos ja mitä näinkään: Armaksen tikkailla! On se kumma jätkä :D Tai ainakin sillä on melkoset kiipeilytaidot! Kuten kuvasta näkyy, tikkaat ovat metalliset ja puolat ovat kapeat. Kyllähän sitä joka kissa puisia tikkaita kiipeis mut entäs tommosia ;) Ja vielä ylös asti!


Toisilla tikkailla homma on vähä mukavampi kiipeillä

Vaihdoin nuo metallitikkaat ulkovarastosta löytyneisiin puisiin (vissiin vanhat kattotikkaat). Ne yltää just maasta olkkarin ikkunalaudalle. Armas tajus heti homman nimen. Eli että tikkailta pääsee kätevästi ilmottaan mulle et hei ämmä, mä haluun jo sisään ;) Edellisessä kodissahan pojat aina hyppäs ikkunalaudalle halutessaan ulkoolta sisään. Täällä nuo ikkunalaudat vaan ovat vähän liian korkeella ja vinot ja liian kapeetkin. Myöhemmin opastin myös Suloa tikkaiden käytössä. Nythän ongelmana onkin sit ees taas ramppaus ikkunan kautta...noh itepä opetin ;)

Sulon on ollu nyt vähän turhankin innokas ulkoilemaan, se ei juurikaan sisällä viihdy. Toisin ku Armas joka käy lähinnä vaa kääntymässä ulkona, muuten se nukkuu sisällä. Sulo on ollu jopa rasittava siinä mielessä, et jos mä oon halunnu et se onkin sisällä, sen sijaan et se esim yöaikaan ramppais sisään ulos, nii sit se sisällä vinkuu vinkumistaan. Yks yö mulla meni siihen totaalisesti hermot ja huusin sille (kyllä, olen huono äiti). Sulo jäi sisälle, mut nukku takan päällä. Joko siitä syystä et se loukkaantu mulle tai sit siks et olin aiemmin päivällä lämmittäny takkaa joten sen päällä oli varmaan mukavan lämmintä ;)


Sulon mielestä äiti on ilkeä ämmä, mut takan päällä on onneks kiva olla

Ulkovarasto on paikka jossa pojat tuntuu viihtyvän. Aina ku meen vaikkapa hakemaan sieltä puita nii karvaset kaverit seuraa perässä. Pääsee ne sinne kulkemaan itekin, esim oven alta ryömimällä. Sain kuitenkin päähäni sahata pienempään oven ns. kissaluukun.


Sahasin pikkuoven reunimmaisen laudan poikkilautaan asti.



Tietenkin houkuttelin heti pojat kokeilemaan luukkua. Ja yritin olla tarpeeks nopee kameran kanssa...


Sulo tarkkailee onko ulkona mörköjä!


Todistusaineistoa siitä et jopa läskipossut mahtuu reiästä! 


Eiköhän tässä ollu jo tarpeeks monta kissakuvaa yhteen postaukseen :D

t. Venla ja pojat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti